Giovedì 16 Mar 2006, 8:33

Postaus on vähän hajanainen, tsorge: leikkaa-liimasin tämän yhdestä vanhasta privaviestistä ja en nyt nuhajurrissa osaa alkaa tolkullisesti editoida.

Yksi mahtava puoli siinä että kasvaa sellaisessa periferiassa kuin Suomi, on että metsämökissä voi aika ennakkoluulottomasti suhtautua populaarikulttuuriin. Teininä tuli kuunneltua samalla lailla Popedaa kuin Durtseja kuin Princeä kuin Sex Pistolsia. Ei tiennyt että olisi pitänyt valita puolensa. Kuuntelin siis myös mustaa musaa, Princeä enemmän kuin Michael Jacksonia (joka oli minusta imelä). Sitten oli liuta poikaystäviä jotka kuuntelivat vanhaa ja uutta soulia, jazzia, funkkia, hip hoppia jne.

Suosikkejani ovat 90-luvun alun melodiset ja poliittiset hopparit (siis Jenkeistä) ajalta ennen gangstarappia. Disposable Heroes of Hiphoprisy, De La Soul, Tribe Called Quest. 90-luvun ranskaräp on kans kaunista (joku MC Solaar, Soon E MC) mutta täälläkin tehdään enää lähinnä gangstaa ja pilvenpolttohoppia. Ja pidän aina yllättävistä yhdistelmistä: Norman Cook alias Fatboy Slim vaikutti aikanaan Housemartinsissa, josta tykkäsin, ja sen jälkeen Beats Internationalissa, joka oli, niin mitä genreä? Ehkä hip hoppia kuitenkin?

Suomihoppaus lähti Radio Helsingistä: ihastuin ekaks Ruudolfin Bodausanthemiin, jonku Notkean Rotan Pöhinään ja viimeks Juhaniin. J ja R onkin oikeesti hyviä, NR on enempi niinku sliipparit. Kuluu aika nopeesti. Diggaan suomenkielen rikasta käyttöä yleensä ja räppikin menis siihen, mutta tähän asti musiikkipuoli on yleensä ollut luokattoman surkeaa. Se joku Lapin posse kuulemma maustaa afrobeatilla ja Rovaniemen murteella omat settinsä, se kuulostaa kiinnostavalta. Ja inarilaista Amokkia oltii kans kattoo keikalla, se räpäytti inarinsaameks ja bostaili miten kovii just inarin saamelaiset o vetää viunaa :D

MTV-räpissä kiinnostava ilmiö viime vuosina on runsaat lainat arabialaisesta musiikista. Johtuiskohan linnaräppäreiden kääntymisestä oikeauskoisiksi? Vastalause 911 jälkeiselle islaminvastaiselle hysterialle? Tai onks ne vaa löytäneet arabimusan rikkauden ja ihme sointukulut? Räpäytyksen rytmiinhän voi liittää mitä vaan, sämpleä, melodiaa, biittii. Ja rytmistä sekä yllättävistä yhdistelmistä meitsi tykkää kuin hullu puurosta.