Musiikkivuosi 2014 oli suomalaisen musiikin juhlaa. Sadasta eniten soineesta biisistä peräti 63 on kotimaisia, joskin mm. Mirel Wagnerin ja Kap Kapin vahvan edustuksen vuoksi suomeksi laulettuja kappaleita on sentään reilusti alle puolet. Artistien/yhtyeiden listan kohdalla kotimaisuusprosentti on 42. Mukana loistavia debytantteja (Pöllöt, Milla Rumi, Nuoret Marttyyrit, Sallan ja Miron matka maailman ympäri) ja vanha ykkössuosikki J. Martikainen tutulla ykköspaikalla, oli kategoriana sitten artistit/yhtyeet, kappaleet tai albumit.

Kuuntelumäärät jäivät ennätysalhaisiksi, ehkä tämän myötä edellisvuoden kärki pysyi mukana kärkikarkeloissa edelleen. Tuolloinen ykkönen, Reetan "Mä vaikka hengittäisin sun puolesta", on jo kolmatta vuotta top 40:ssä (sijat 32., 1., ja nyt 32.). Samaan sarjaan…

Astellessani lauantaina 26.7. ulos Koomalavalta, jonka The Stanfields ja hellesää olivat muuntaneet festarisaunaksi, ensimmäinen ajatus oli, että näin komeassa säässä käydystä, loppuunmyydystä musiikkitapahtumasta täytynee kirjoittaa muutama sananen muistiin heti, kun koneelle pääsee. Teinhän moisen edellisestä Q-visiitistäni. Ja sitten sitä aikaa kuluikin melkein kuukausi ennen kuin rantauduin purkamaan Q-tuntojani.

1.1 Risto

Kronologiaan nojaten täytyy aloittaa perjantaista ja siitä, kuinka jonottaessa iskee pienoinen paniikki, että näinköhän Riston keikan joutuu todistamaan jostain yleisömeren takimmaisesta kohdasta. Mutta ei hätää, sillä 1) jono etenee ja 2) Rytmirannassa vallitsee koko festariviikonlopun oudoin yleisökato. Aurinko porottaa tuskaisesti lavan takaa vasten kasvoja, kun änkeydyn eturiviin samaan aikaan, kun…

Helmikuinen ilta vuonna 2013. Pyhän Luukkaan kappeli on jo aivan täynnä, salin takaosaan raahatut ylimääräiset tuolit narahtelevat, kun vihoviimeiset saapuvat paikalle. Myönnän, ettei keikkamiljöö ole itselle kovin kotoisa: ei ole eturiviin ahtautuneita faneja, ei baarin hämäryyttä, jossa kilisevät tuopit ja puheensorina ovat alkunauhaa keikalle. Sen sijaan ihmiset istuvat passiivisina pyhäpuvuissaan, kuin valovuosien päässä kirkkotaiteen edessä poseeraavasta artistista, joka antaa kaikkensa yleisölle. Tuo artisti on tietenkin Jarkko Martikainen, jota ei koskaan, ei etenkään vinoi(levi)mpien YUP-sanoitusten jälkeen, olisi uskonut näkevänsä kirkkokeikalla.

Keikka on hyvä, vaikka ylimääräisen biisin sormikaslahjoituksella (??) ostava ”herra isoherra” ja passiivinen yleisö hieman kuvioita sotkevatkin. Bonuksen keikka ansaitsee…

Ei, kyse ei ole tuloeroista nykypäivän Suomessa, vaan ihan meikäläisen jokavuotisesta soitetuimmat viisut -listauksesta. Perinteinen kärkisatanen tulee tässä, ysäriajan MTV-listafriikin innokkuudella bittiraapusteltuna.

Vuoden 2013 musiikillinen anti tiivistyy kirkkaimman kärjen osalta hälyttävän pieneen määrään artisteja/yhtyeitä. Tämän pienen joukon taustalla ei edes ole mitään selkeää yhteistä tekijää (kuten esimerkiksi Vain elämää -tekokyynelöintivääristymät myyntilistojen huipulla), vaan muutama hyvin erilainen osaaja juhlii soittolistan kärkipaikoilla. Vähentynyt levyhankintamäärä vaikuttaa: Spotify-soitto-osasto kärsii hajonnasta ja tiensä levyhyllyyn löytäneet tapaukset juhlivat niiden kustannuksella. Listalle pääsi tällä kertaa 28 soitolla, kun yleensä moiseen meriittiin on tarvittu hieman alle 40 soittoa.

Ensimmäisenä jyrääjänä on tietenkin Daft Punk, josta turisinkin jo täällä.…

Spotify-aika on pirstaloinut musiikinkuuntelun. Näin ainakin väittävät tilastot. Osasyyllisenä tuomittakoon myös kasvanut levyhylly. Musiikkia on saatavilla niin paljon enemmän, että koviten kolahtelevatkaan eivät saa enää yhtä kunnioitettavia siivuja kuuntelukakusta.

Most plays of one artist in one week
21/01/2007: 438 - Viikate
04/11/2007: 408 - Viikate
21/10/2007: 361 - Radiohead
13/05/2007: 359 - Tori Amos
04/12/2005: 312 - The Hellacopters
13/01/2008: 304 - Tiger Army
20/11/2005: 276 - CMX
14/10/2007: 275 - Radiohead
29/04/2007: 270 - Nine Inch Nails
19/08/2007: 269 - Leevi and the Leavings

Kärkikymppiä ei ole hätyytelty lähes kuuteen vuoteen. Näin ollen vanhat levynjulkaisuviikkojen soitannat ovat hallitsijoina listalla…

Eli ytimekkäästi alla top 15 artisteista/yhtyeistä, joiden kokonaisscrobblausmääristä olen soittanut isoimman prosenttiosuuden. Eli ollen "tosifani". :) Tämähän tarkoittaa sitä, että listafriikin uudella listalla luuraa lähinnä (pohjois)suomalaista vähemmälle mediahuomiolle jäänyttä laatumusiikkia, jonka kokonaissoittomäärät eivät (vielä!!!) ole valtaisia.

1 Lowlife Rock'n'Roll Philosophers 14.16 %
http://www.youtube.com/watch?v=VmpmAbra5zE
Tuli tutuksi vasta Eleanoora Rosenholmin myötä. Maalailevaa vaihtoehtomusaa Porista, jonka musakaupunkimaineen Yö ja Mamba ovat pilanneet. Tommilan ääni toimii sairaan hyvin sarjamurhaajatarmaailman ulkopuolellakin.

2 The American Spirit 11.50 %
http://www.youtube.com/watch?v=pOpuKigfDUY
Ei aivan Englishman in New York, mutta ainakin listan ainoa ulkomainen artisti. Alcohol on jo jonkinmoinen illanistujais-anthem.

3 Mielikarkki 9.91 %
http://www.youtube.com/watch?v=CQONEIf_YPU
Oululaista pop-osaamista naisvokaalein.

4 Reetta…

Last.fm-tilini täytti tällä viikolla kahdeksan vuotta! Se on pitkä aika se. Ja hyvä tekosyy musiikkispämmätä. Nimittäin postaamalla viisikymmentä (raitamääräisesti) soitetuinta levyä tuolta kasivuotiskaudelta.

Spotifyn löytämisen ja vuoden 2009 jälkeen soittelu on mennyt rikkonaisemmaksi. Isoja soittomääriä keränneitä albumeita on vähemmän, mikä näkyy listalla vuosituhannen alun levyjen parempina sijoituksina. Menneisyys on nykyisyyttä tilkkasen paremmin siis edustettuna, mutta jokaisen levyvalinnan takana seistään edelleen. Eikä edes pahasti horjuen. :)

Vastaavista viime vuosituhannen "varmasti listan kärkeen päätyvistä suosikkilevyistä" moni yllätti jäämällä listalta täpärästi ulos. Mm. Floydin Wish you were here, Zepin IV, Caken Fashion Nugget, Dumarin Kohdusta hautaan, CMX:n Aion, The Black Keysien El Camino,…

Ajattelin pari viikkoa sitten kirjoittaa 15-vuotissyntymäpäiväonnittelut Air-yhtyeen Moon Safarille. Teini-ikään ehtinyt levy kun on tärkeä osanen ranskalaista musiikkihistoriaa.

Mutta se ajatus jäi. Hukkui. Katosi. Lähti lätkimään. Palaten nyt ovelle koputtelemaan ja kyselemään, että soiko täällä tosiaan Daft Punk lähes 24/7? Soihan se, vastaan ja päästän ajatuksen takaisin. Se kelpaa introksi pitkälle ja rönsyilevälle tekstinpahaselle, jonka taustamusiikkina soi kevään puhutuin levyuutuus: Random Access Memories.

Kun viisitoista vuotta sitten ostin Moon Safarin, olin aluksi pettynyt. Daft Punk oli järjettömän kova juttu silloin ja Airin (ai että se taipuu genetiivissä ärsyttävästi!) Kelly Watch The Stars ja Sexy Boy olivat lupailleet debytanttiduon olevan vähintäänkin…

Random Access Memoriesin – vaikka sitä aivan liikaa ennakkohehkutetaankin (?) – kunniaksi yöllinen Daft Punk -maraton ja yhtyeen kymmenen parasta viisua. Olkaa hyvät. Tuore Get Lucky ei muuten listalle mahdu.

1 Da Funk (1995)
http://www.youtube.com/watch?v=mmi60Bd4jSs
Ei yhtä massiivinen hitti kuin eurolistat kuusitoista vuotta sitten vallannut Around The World. Silti (ja juuri siksi) paremmin aikaa kestänyt. Muodostaa oleellisen osan Homework-levyä Revolution 909:n kanssa, mutta on näistä kahdesta samantyyppisestä raidasta se tarttuvampi. Päähän jumittuva sävel toimii myös takaperin (Funk Ad). Jonzen luoma Charlie The ihmiskoira lähtee tallustamaan NY:n katuja päänsisäisesti aina kun DF pärähtää soimaan.

2 Human After All (2005)
http://www.youtube.com/watch?v=4e94y4EjWGs
Demomaisen…

Maailmanympärysmatka päättyy. Musiikillinen (aika)kone laskeutuu - minnepä muualle kuin - Arlandalle. Kotiin pääsee kyllä risteilyaluksella: seisovat pöydät, istuvat housut ja (oksennuksessaan) makaavat matkustajat. Mutta sItä ennen naapuri Ruotsi saa oman erikoisjaksonsa. Taxfree-hinnoin toki. Vain kolme kruunua, olkaa jättehyvät.

1 The Coffinshakers – Last Night Down By The Grave
2 Hellsongs – Paranoid
3 The Hellacopters – Hopeless Case of a Kid in Denial
4 Mando Diao – Dance With Somebody
5 Entombed – 21st Century Schizoid Man
6 Peter Bjorn and John – Young Folks
7 Prince of Assyria – What Ever You Want
8 Detektivbyrån – E18
9 José…